PK-mestis ja aksa SM 2018

Olen kokenut varmaan huikeimman viikonloppuni koiraharrastuksien parissa.

Lauantaina ensin Jeriko ja Sabina saavuttivat PK-jäljellä rotumestaruuden helteisellä vinttikoiraradan kentällä Hyvinkäällä.  Paljon ei Jerikon paksu turkkikaan häirinnyt sillä pisteitä parivaljakko keräsi yhteensä 269, joka kuitenkin jäi harmittavasti yhden pisteen alle 1.s tulokseen oikeuttavasta tuloksesta.

Sunnuntaina oli puolestaan Hennan ja Likan vuoro loistaa ja todellakin he loistivat agilityn SM kisoissa Myyrmäen urheilupuistossa Vantaalla.  Aamupäivällä oli karsinnat ja Likka teki taitavan ja tarkan ohjaajansa kanssa tarkkaa työtä ja lunastivat finaalipaikan 0 tuloksella sijalta 20.  Finaaliin pääsi yhteensä 29 koirakkoa, jotka tekivät nollaradan.  Jännitystä oli todellakin ilmassa jo siitä pystyykö Likka edes osallistumaan, kun helteet tekivät tehtävänsä ja Likalle tuli pieni vatsatauti. Koira oli kuitenkin virkeä, niin sitten vaan koira viilennettiin ja nesteytettiin kunnolla ja annettiin sen levätä.  Likka oli käynyt oma-aloitteisesti ulkoilemassa kisapaikalla ja  sitä kuulutettiin siellä. Onneksi joku ystävällinen henkilö oli ottanut sen kiinni ja vienyt infoon.  Finaali olikin hermoja raastavan jännittävä, rata oli vaikea ja kiemurainen ja monen monta killeriä siinä riitti. Mutta Hennan hermo piti loistavasti ja taitavalla ohjauksella he suoriutuivat nollatuloksella radan läpi.  Lopputuloksissa Likka ja Henna olivat sijalla 5 mikä on ensikertalaisille huikea suoritus.

VALTAISAT ONNITTELUT MOLEMMILLE KOIRAKOILLE UPEISTA HETKISTÄ, JOITA OLEMME SAANEET.

Vielä on pakko mainita että Jeriko ja Likka ovat ovat puolisisaruksia, heidän emänsä on Tynkkysen Piian "Kerttu"  Briskness Gertrude joten Piialle lähtee myös onnittelut!

 Myös Jaana ja allekirjoittanut osallistuttiin kisoihin, Jaana ja Sture hakuun ja minä Elvin kanssa etsintäkokeeseen.  Kummatkin sössimme tottiksen mutta maastoista saatiin huikeat pisteet.  Sturelle 192 ja Elville 194.  Mutta se ei paljon auta jos tottis jää alle 70 pisteen.  Meidän kohtalona lopullisesti koiran lähteminen paikallaolosta hakemaan kaverin noutokapulaa.  Ainoa positiivinen tottiksessa oli Elvillä se että metrisen hypyn hyppäsi mennen tullen.

Kisat oli hyvin järjestetty ja tuomarointi asiallista. Itse sain mielestäni vähän liikaakin pisteitä kun niitä tuli 65. Se paikallaolossa pysyminen olisi riittänyt meille Elvi kanssa vaadittavaan tulokseen, mutta eipä mahda mitään. Katotaan saadaanko osa-alueet kuntoon vai ei. Ihan heti en yritä uudestaan.